Ensi kesänä järjestettävällä versoleirillä on eräs harvinaislaatuinen ohjelmapainotus. Yleensä suurleirien ruoat tehdään keskuskeittiöissä, mutta Pleissillä vartioleiriläiset valmistavat noin puolet aterioistaan itse alaleireissä.

Leirin teemoja päätettäessä haluttiin korostaa perinteisiä partiotaitoja, joihin ruoanlaittokin kuuluu. Yhteisen aterian valmistaminen porukalla on osa partiokasvatusta, ja karttuneesta keittotaidosta on iloa myös myöhemmässä elämässä.

Pleissillä yhteen ruokavartioon kuuluu 10–12 henkeä, joista kaikki osallistuvat jollain lailla ruoanlaittoon ja tiskaamiseen. Rooleja vaihdellaan niin, että leirin mittaan kaikki pääsevät tekemään kaikkea. Sudenpennut ja perheleiriläiset saavat pääsääntöisesti ruokansa valmiina keskuskeittiöltä, mutta hekin pääsevät kokkaamaan vähintään yhden aterian.

Ruokavartiokalusto on huolellisen suunnittelun tulos

Leirille on tulossa kymmenen ruokavartiokalustoa, jotka sisältävät kaiken, mitä maittavan leirimuonan valmistamiseen tarvitaan. Neljään pinottavaan laatikkoon on pakattu tiiviisti keittimet, ruoanlaittoastiat ja työvälineet. Lisäksi kuhunkin kalustoon kuuluu kaksi työtasoina toimivaa kokoontaitettavaa pöytää ja kaasupullot.  Asianmukaisesti käytettynä ruokavartiokaluston käyttöikä voi olla kymmeniä vuosia.

Kaluston ensimmäinen prototyyppi syntyi jo vuonna 2011, kun Antti Virta Lahden Versoista halusi helpottaa metsästysseuransa reissujen ruokahuoltoa. Tavoitteena oli luoda sopiva järjestelmä kaikkien tarpeellisten välineiden helppoon kuljettamiseen ja säilyttämiseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa kesti noin kaksi kuukautta, minkä jälkeen perusmalli on pysynyt muuttumattomana, joskin joitain yksityiskohtia kehittämällä sitä on hiottu entistäkin kestävämmäksi ja käytännöllisemmäksi.

Muille versopartiolaisille ruokavartiokalusto esiteltiin ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2014. Sittemmin se on ollut koekäytössä useissa partiotapahtumissa, ja päätös kymmenen kaluston kokoamisesta Versojen käyttöön tehtiin viime vuonna.

Vapaaehtoisia tarvitaan

Kun osa ruoista tehdään alaleireissä ja osa keskuskeittiöllä, ruokahuollon organisointi vaatii paljon huolellista suunnittelua. Ruoanvalmistuksen hajaantuminen useampaan eri paikkaan lisää logistiikkaa ja tekee määrien ja menekkien laskemisesta haastavampaa. Reseptit täytyy suunnitella sekä suurtalouskeittiöön että alaleireihin sopivaksi, ja ohjeiden pitää olla leiriläisille tarpeeksi selkeät. Työtä siis riittää, mutta keittiöpäällikkö Kati Larkkonen on valmis haasteeseen.

– Uskon, että kun homma lähtee rullaamaan, se on antoisaa kaikille tekijöille!

Myös Pleissin keittiöllä tarvitaan työvoimaa, vaikka leiriläiset valmistavatkin osan ruoista itse. Keittiöllä työskennellään kahdessa vuorossa, joten keittiöhenkilökunnalla on aina puoli päivää aikaa levätä ja osallistua leirin ohjelmaan. Keittiöön pestautuvat pääsevät myös halutessaan sisämajoitukseen ilman lisämaksua.

– Keittiölle voi tulla, vaikkei alan kokemusta olisikaan! Larkkonen rohkaisee.

Teksti: Anna Hyrsky
Julkaistu Suomen Viikkolehdessä tammikuussa 2019.